Terapiatakuu nuorille

Nuorten ahdistuneisuus ja masennusdiagnoosit ovat lisääntyneet huolestuttavasti viime vuosina. Hoitovaje on korona-aikana kasvanut ja moni nuori jäänyt yksin. Meillä ei ole varaa päästää yhtään lasta ja nuorta putoamaan kelkasta hoitamattoman masennuksen ja sen kerrannaisvaikutusten vuoksi. Emme saa jättää ketään nuorta yksin hotjuvan miementerveyden kanssa.

Monesta nuoresta tuntuu, että ahdistaa niin paljon, ettei haluaisi enää olla. Näiden raskaiden tunteiden kanssa liian moni nuori jää yhä yksin. Ei ole poikkeuksellista, että kun viimeisillä voimillaan raahautuu päivystykseen, ohjataan kotiin ja palaamaan avun piiriin takaisin, jos vointi pahenee. Tällöin voi olla liian myöhäistä.

Matalan kynnyksen palveluiden haasteiden lisäksi mielenterveyshoidon suurimpia puutteita onkin puute akuutista avusta. Koska avun tarve ei katso kelloa, tulisi psykiatrista tukea olla saatavilla ympäri vuorokauden ja vuoden jokaisena päivänä. 

Seuraavalla eduskuntavaalikaudelle terapiatakuu tulee toteuttaa erityisesti nuorten osalta, jonka tavoitteena on ennaltaehkäisy ja paremmat palvelut. Pelkkä terapia ei ole yksin ratkaisu, mutta hoitoon ajoissa pääseminen tukee myös lääkkeettömän hoidon oikea-aikaisuutta ja mielenterveyden vahvistumista.

Varmaa on, että ajoissa tuen ja avun saaminen säästää sekä rahaa että inhimillistä kärsimystä. Tulipalot pitää sammuttaa, vaikka ne olisi pyrittävä ehkäisemään ennalta.

Olisi hyvä varmistaa, että walk-in keskusteluapua sote-ammattilaisen kanssa  on saatavilla viimeistään seuraavana päivänä, myös  ilman ajanvarausta. Digataalisilla palveluilla kuten hyvänä esimerkkinä Terapiat etulinjaan toimintamallissa  voidaan nopeuttaa alkuavun tarjoamista.

Jalkautuvia menetelmiä olisi hyvä käyttää nykyistä enemmän avun ajoissa saamiseksi, ettei kukaan unohdu masentuneena yksin kotiinsa. Myös lyhytterapeuttisia käyntejä tulisi olla tarpeen mukaan tarjolla mielenterveyttä vahvistamaan.

Pidempiin terapioihin on vaikea päästä ja olisi järkevää tukea tarpeenmukaiseen hoitoon pääsemisessä riittävästi.

Akuuttiavun saaminen ei saa jäädä kiinni nuoren kotipaikkakunnasta tai hyvinvointialueesta. Siksi tarvitaan valtakunnallisia toimintamalleja.