Sote-palveluiden järjestämisessä on huomioitava erilaisten lapsiryhmien ja lasten tarpeet

Aluevaaleissa päätetään palveluista, joita jokainen meistä käyttää jossain vaiheessa elämäänsä. Panostukset lasten, nuorten ja perheiden palveluihin ovat satsauksia tulevaisuuteemme. Lapsille, nuorille ja lapsiperheille on taattava riittävät palvelut jo varhaisessa vaiheessa, sillä lapsuudessa luodaan elämän perusta. Lasten ja nuorten hyvän mielenterveyden tukemiseen, palveluiden saatavuuteen ja riittävyyteen sekä erityisesti ennaltaehkäisevään työhön on suunnattava resursseja.

Huolehditaan, että:

✅ Ennaltaehkäisevät palvelut ovat helpommin saatavilla lähellä lasta ja nuorta.

✅ Jokainen lapsi ja nuori saa apua ongelmaansa ajoissa.

✅ Nuorten mielenterveyspalvelut saadaan kuntoon ja terapiatakuu toimimaan!

✅ Palvelujen oikea-aikaisuudesta ja saavutettavuudesta, niitä tukemaan tarvitaan sähköisiä palveluja.

✅ Oppilashuollonpalvelut säilyvät lapsia ja nuoria lähellä.

✅ Lapsiperhejärjestöt otetaan aktiivisesti mukaan parantamaan ja kehittämään palveluita.

Vaikka suurin osa Suomessa asuvista lapsista ja nuorista voi hyvin, eriarvoisuus heidän hyvinvoinnissa on syventynyt. Huonosti voivat lapset ja nuoret voivat yhä huonommin. Lasten, nuorten ja perheiden palveluihin tarvitaan suunnanmuutos. Aluevaalit koskettavat lähes miljoonaa Suomessa asuvaa lasta ja nuorta. Hyvinvointialueet vastaavat alueellaan kaikista lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalveluista, esimerkiksi neuvoloista, kouluterveydenhuollosta, mielenterveyspalveluista, perheiden arjen tukipalveluista, lastensuojelusta ja lasten vammaispalveluista. 

Tästä syystä hyvinvointialueiden käynnistyessä tulee kiinnittää erityistä huomiota lasten ja nuorten oikeuksiin ja heidän hyvinvointinsa ja kehityksensä turvaamiseen. Palveluiden järjestämisessä on huomioitava erilaisten lapsiryhmien ja lasten tarpeet. Erityistä huomiota on kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiryhmiin, kuten vähemmistöryhmiin kuuluviin lapsiin, lastensuojelun asiakkaana oleviin lapsiin sekä pitkäaikaissairaisiin lapsiin. Yhtälailla kehitys- ja puhevammaiset sekä autismikirjon henkilöt tarvitsevat läpi elämän palveluja arjessa selviytymiseen ja osallistumiseen. Heidän tarpeitaan ei saa unohtaa, kun hyvinvointialueita valmistellaan. Lasten ja huoltajien on saatava tukea kaikissa niissä lapsuuden ja nuoruuden vaiheissa, kun tarvetta on. Palveluiden on oltava lähellä lasta ja nuorta, mutta se ei vielä riitä. On varmistettava myös riittävät resurssit koulujen ja oppilaitosten opiskeluhuoltoon.

Nuorten mielenterveyspalveluiden ja terapiatakuun edistäminen nopeuttavat ja helpottavat pääsyä palveluiden piiriin. Nuorten näköisiä tulevaisuuden digipalveluja on kehitettävä käyttäjälähtöisesti, eivätkä ne saa johtaa fyysisen palvelun heikkenemiseen. Uusia digitaalisia palveluita ja etäpalveluita ei tule ottaa käyttöön vain kustannussäästöjen vuoksi, vaan niiden tulee aidosti hyödyttää sekä nuoria että työntekijöitä. 

Lapsiperhejärjestöjä ei saa unohtaa uudistuksessa, järjestöt on otettava aktiivisesti mukaan parantamaan palveluita. Järjestöt ovat merkittäviä toimijoita alueemme lasten ja nuorten sekä perheiden  hyvinvoinnin, terveyden edistämisessä ja vahvistamisessa. Järjestöt lisäävät osallisuutta ja antavat vaikuttamismahdollisuuksia henkilöille, joiden ääni kuuluu muuten heikosti yhteiskunnassa.