Kenen vastuulla on ikäihmisten hyvinvoinnin tukeminen sote-alueella?

Erityisesti ikääntyneet ovat olleet huolissaan sote-uudistukseen liittyen siitä, etääntyykö sosiaali- ja terveyspalvelut kokonaan jonnekin kauas? Turvattomuus ja yksinäisyys ovat monelle ikäihmiselle arkea. Kaikille ikäihmisille oma koti ei aina tunnu turvalliselta, varsinkaan jos läheiset eivät pysty olemaan arjessa läsnä. Tulevan Varsinais- Suomen hyvinvointialueen käynnistyessä työtä riittää jo toimijoiden yhtenäistämisessä, sillä järjestäjiä on lukuisa joukko. Hyvinvointialueen onnistumisen yksi keskeinen mittari niin inhimillisyyden kuin talouden lukujen perusteella palveluissa on se, miten onnistumme jatkossa ikääntyvän väestömme palvelut järjestämään.

Tällä hetkellä ikääntyneiden palveluissa on suuria haasteita, jotka pahimmillaan saattavat vaarantaa oikeuden hyvään vanhuuteen. Vanhuspalveluja tarvitaan lähivuosikymmeninä selvästi nykyistä enemmän, kun väestö vanhenee. Tulevaisuudessa onkin varmistettava, että laadukkaita oikea-aikaisia sosiaali- ja terveyspalveluita on saatavilla yhdenvertaisesti kaikissa ikävaiheissa Varsinais- Suomessa. Tällöin sosiaalipalveluiden merkitys korostuu ja monikanavaisen yhteistyön merkitys lisääntyy palveluohjauksessa.

 Vaikka suurin osa ikäihmisistä pärjää itsenäisesti, avun tarve kasvaa erityisesti viimeisinä elinvuosina. Kotihoidon asiakkaat ovat yhä vanhempia ja tarvitsevat yhä enemmän apua. Myös muistisairaiden ikäihmisten määrä lisääntyy. Kaikki ikäihmisten kuten muidenkin palvelut halutaan uudistuksessa tarjolle yhden luukun kautta ja matalalla kynnyksellä. Varhaisen tuen merkitys korostuu jatkossa nykyistä selvästi enemmän, jotta ongelmat eivät ehtisi kasvaa liian suuriksi. Jatkossa ei voi tulla sellaista tilannetta, että avun tarvitsija sysätään jonkun toisen harteille.

Olen itsekin aloittanut työurani vanhuspalveluissa ja tiedän, miten pienin resussein työtä usein tehdään. Olen huolestunut ikäihmisten palveluiden kehityssuunnasta, hoivan saatavuus niille, jotka sitä kaikkein eniten tarvitsevat on heikentynyt. Haasteet ikääntyvien palveluissa heijastuvat usein myös läheisten elämään. Tämän jouduin kokemaan oman äitini voinnin heikentyessä liiankin läheltä. Kyse on inhimillisyydestä ja arvostuksesta ikäihmisiä kohtaan, sillä jokaisella on oikeus arvokkaaseen vanhuuteen. Tulevaisuuden hyvinvointialueenpalveluissa yhtä merkittävänä asiana kuin turvallinen lääkehoito, on nostettava esiin myös mielekäs arki ja hyväksi koettu elämänlaatu.

Tulevissa ikäihmisten sosiaali- ja terveyspalveluissa oleellinen asia on siinä, että niitä käyttävät ihmiset tarvitsevat usein monenlaisia palveluita samanaikaisesti ja siksi tuen täytyy olla riittävä. Palvelut toteutetaan jatkossa koko alueella samoin periaattein ja alueen jokaisella asukkaalla on mahdollisuus saada palveluita samalla tavalla, olipa se sitten omaa tuotantoa, palvelusetelituotantoa tai ostopalveluja. . Ikääntyneen näkökulmasta vanhuspalvelujen asiakas- ja palveluohjaus on merkittävässä roolissa. Iäkkään ihmisen ajatuksia ja toiveita täytyy kuunnella, jotta saadaan kokonaiskuva hänen elämäntilanteestaan, tavoitteistaan ja haasteistaan. Monialainen osaaminen turvaa parhaiten ikääntyneen asiakkaan mahdollisuudet osallistua toimintakykyä ylläpitävään ja edistävään toimintaan. Näillä tuetaan ikääntyneen mielekästä elämää. Iäkkään ihmisen tukena on hyvä olla verkosto, jossa on mukana ammattilaisia, läheisiä ja vapaaehtoisia.

Moniammatillisessa työssä tarvitaan myös riittävä resurssointia hoitohenkilöstöön.

Vanhuspalvelujen muutokseen tarvitaan myös kotihoidon osaavaa henkilöstöä ja riittävät kotiin annettavat palvelut monimuotoisten asumisratkaisujen rinnalla. Omiin tarpeisiin sopiva ja toimiva, esteetön sekä turvallinen koti on tärkeä hyvinvoinnin tuki. Myös yhä lisääntyvät uudenlaiset ikääntyneiden asumisen muodot ja kohteet, ns. välimuotoinen asuminen on huomioitava paremmin palveluverkostossa. Iäkkäät ihmiset voivat asua kotona ja saada sinne tarvitsemansa palvelut, myös ympärivuorokautisesti. Pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen hoitoon turvaudutaan vasta, kun siihen on perustellut syyt eikä kotona asuminen onnistu intensiivisenkään kotihoidon turvin. Myös silloin hoidon ja huolenpidon tulee tapahtua mahdollisimman kodinomaisessa ympäristössä. Ikääntyneiden ympärivuorokautisiin asumisyksiköihin hyvinvointialue toteuttaa palvelun, olisi suotavaa ettei ympärivuorokautisen palvelutarpeen vuoksi iäkäs henkilö joudu muuttamaan kauas läheistään ja tutuilta asuinalueilta.

Ikääntyneiden palvelurakenteita tulee arvioida ja kehittää jatkuvasti. Erityisen tärkeää on, että rakenteellisia keinoja hyödynnetään palveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Hyvät toimitilat, osaava henkilöstö, johtamiskäytännöt ja hoivaa toteuttavan henkilöstön osaamisen vahvistaminen tulee turvata. Moniammatillisessa työssä tarvitaan myös riittävä resurssointia hoitohenkilöstöön. Tarvitaan uudenlaista asennetta ja innovatiivisuutta, tiedolla johtamista ja yhteistyötä yli sektori- ja ammattirajojen sekä monenlaisia palveluja ja hyvinvointiteknologian mahdollisuuksia on syytä arvioida osana hyvän hoidon toteuttamista.