Sote it-järjestelmät tulevalla hyvinvointialueilla, tärkeintä on alkuun varmistaa tiedon sujuva käyttö.
Hyvinvointialueiden toiminta käynnistyy vuoden 2023 alusta. Sote-uudistuksen myötä perustettavat hyvinvointialueet vastaavat jatkossa terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen ja pelastustoimen järjestämisestä. Sote-uudistus on laaja organisaatiomuutos, jossa it-järjestelmillä on keskeinen rooli. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen kuntien ja kuntayhtymien aiemmin käytössä olleet it-järjestelmät siirtyvät myös mukana. Uusien kokonaisvaltaisempien ratkaisujen käyttöönotto ei ole realistinen tavoite uudistuksen ensivaiheessa vaikka niiden tämän hetkistä tilaa on selvitetty Tulevaisuuden Sote-keskus hankkeen alla.
Hyvinvointialueilla on niiden aloittaessa luultavimmin lukuisia erilaisia ja päällekkäisiä järjestelmiä, jolloin tiedot ovat saatavilla hyvin hajanaisesti. Palveluita keskittäessä yhden organisaation alle, tuo tämä merkittävän haasteen käytännön potilastyöhön hajallaan olevan tiedon vuoksi. Tämä hidastaa ja tuo työntekoon turhaa epävarmuutta, kun potilaan tilasta on vaikeaa saada kokonaiskäsitystä. Hoitotyössä tarvittaisiin avuksi työkalua siirtymävaiheeseen, jotta tietoa voisi hakea toisista järjestelmistä ilman minuuttien selailua, sillä potilaita hoidetaan usein eri hoitoyksiköissä.
Nykyisin on jo kehitetty ratkaisuja, joilla käyttäjän näkökulmasta järjestelmien hajanaiset tiedot on mahdollista saada näkyviin nopeasti ja selkeästi eri järjestelmistä, niin terveydenhuollosta kuin sosiaalipuolelta. Toivottavasti nämä hoitotyötä helpottavat järjestelmät sosiaali- ja terveydenhuollon rajapinnoilla otetaan käyttöön mahdollisimman nopeasti. Tulevaisuudessa sote järjestelmien avulla voidaan tietoja suodattaa paremmin ammattilaisten avuksi. Esimerkiksi järjestelmä, joka esimerkiksi varoittaa lääkäriä tai hoitajaa potilaalle soveltumattomasta lääkkeestä.
Yleisin virhe ICT- järjestelmien suhteen on, että käyttöön otettava järjestelmä jätetään huomioimatta työntekijöiden tarpeita ja toimintakulttuuria. Kun uusia järjestelmiä otetaan käyttöön, tulee huomioida sen hyöty koko prosessille. Niin työntekijöiden osaaminen ja asenteet sekä se, ettei järjestelmät tai digitaaliset palvelut korvaa ihmistä, vaan niitä otetaan käyttöön, jotta työntekijöillä on enemmän aikaa potilaille oikeissa tilanteissa.
Ajattelen, ettei uusien asiakas- ja potilastietojärjestelmien käyttöönotto tällä aikataululla ole mahdollista, kun samalla sotehenkilöstöllä on rakenteiden ja palvelupolkujen uudelleen organisointia. Normaalisti sote-alalla järjestelmien hankinta - ja käyttöönotto vievät vuosia. Kun hyvinvointialueet ovat jo toiminnassa, voidaan alkaa pohtimaan yhteistä järjestelmäuudistusta. Lopulta tietoja yhdistävä ratkaisu tuo selkeitä hyötyjä, mutta näiden ICT järjestelmien uusiminen on kallista ja ei tapahdu hetkessä.
Jo tällä hetkellä potilastyössä voi olla helposti useita eri järjestelmiä käytössä moniin eri tarkoituksiin ja nämä eivät keskenään keskustele toistensa kanssa. Tiedon integrointi ja liikkuminen sosiaalitoimen ja terveydenhuollon välillä on olennaista. Asiakkaan hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että hän saa toisiaan tukevia palveluita eri palvelualueilta. Raja-pintoja on tärkeää madaltaa ja tietojen pitää olla hoitajien hyödynnettävissä eri yksiköissä. Hoitajankin on esimerkiksi tärkeää nähdä mitä sosiaalipalvelut ovat asiakkaan kohdalla sopineet ja toisinpäin. Moniammatillinen yhteistyö on ainut keino saada kustannuksia hillittyä ja jotta voidaan tuottaa vaikuttavampia palveluja ja kohdentaa niitä yksilötasolla. Sote-uudistuksella tavoitellut hyödyt eivät täysimääräisesti toteudu mikäli tiedon siirtoon ei panosteta.