Hyvinvointialueen ykkösasiana tulee olla lähipalveluiden vahvistaminen, saatavuuden parantaminen sekä hoitoon pääsyn turvaaminen.

Suomen historian ensimmäiset aluevaalit järjestetään tammikuussa. Terveyden ja hyvinvoinnin palvelut koskettavat meitä kaikkia niin kylissä, kuntakeskuksissa kuin kaupungeissa. Millainen on tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus? Miten käy tärkeälle lähipalvelulle terveyskeskuksissa tai perheiden lähipalvelulle - neuvolalle?
Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä ratkaistavaksi, mistä palveluja on jatkossa saatavilla, miten sote-keskukset sijoittuvat alueilla ja kuinka turvataan palvelujen saavutettavuus. Toisaalta myös miten eri ammattiryhmien yhteistyö saadaan saumattomaksi ja kuinka asiakas saa palvelut yksilöllisten tarpeiden mukaan, ajoissa ja sujuvasti?
Lähipalveluita ovat sosiaali- ja terveys- sekä pelastuspalvelut, joita on tarjolla kotikunnan alueella. Lähipalveluiden vahvistaminen tulee olemaan yksi tärkeimmistä asioista tulevissa hyvinvointialueen vaaleissa niin soten kuin pelastustoimenkin osalta. Niiden pitää olla saatavilla lähellä kaikkia meitä. Palveluiden etääntyminen johtaa helposti ihmisten välisten terveyserojen kasvuun, mikä on vastoin koko soteuudistuksen tavoitetta. Huomio tulee kiinnittää julkisten peruspalveluiden lisäksi kuntien ja kolmannen sektorin väliseen yhteistyöhön, joka tulee olemaan jatkossa hyvin tärkeässä roolissa. Perusterveydenhuollon kritiikki on kohdistunut erityisesti viime vuosina hoidon saatavuuteen ja palvelujen pirstoutumiseen sekä henkilöstön vaihtuvuuteen.
Lähipalvelut voivat löytyä sote-keskuksesta, terveysasemilta, omasta koulusta, kirjastosta tai vaikkapa ostoskeskuksesta. Toisaalta niitä voidaan tarjota etänä tai olla liikkuvia hybridipalveluita sekä tarpeen mukaan kotiin vietäviä palveluita. Huolenani on myös, miten kauaksi lähipalveluina tarjotut palvelut ajautuvat ja miten yhdenvertaisuus palvelujen saannissa lopulta toteutuu. Vaikka palvelut voivat olla eripaikoissa erilaisia, on tärkeää vähintään, että ihminen pääsee mahdollisimman nopeasti itselleen sopivaan hoitoon tai tukeen.
Lähipalvelujen muutos, entistä ketterämmät palvelumallit sekä asiakkaiden aiempaa aktiivisempi rooli tulee huomioida sote-uudistuksessa tähänastista paremmin. Muuten vaarana on, että tärkeinä pidetyt lähipalvelut rapautuvat.

Miten neuvolapalveluille käy, jos terveydenhoitaja vaihtuu usein tai ei tunne perhettä ja heidän elinolosuhteita? Etäpalveluilla voidaan lisätä tavoitettavuutta, mutta jo nykyisin niukkoja neuvolakäyntejä se ei saa vähentää.
Erityisesti kätilönä olen huolestunut miten kauaksi neuvolapalvelut
ajautuvat asiakasperheistä. Neuvolat ovat perheille tärkeä terveyttä ja
hyvinvointia tukeva palvelu, jota lähes kaikki perhettä suunnittelevat,
raskaana olevat ja lapsiperheet käyttävät. Neuvolatyössä lähtökohtana on
perheiden yksilöllinen kohtaaminen, ohjaaminen ja tukeminen, mikä perustana on
asiakassuhteen jatkuvuus ja luottamuksellisuus. Neuvola palveluiden saavutettavuus on
turvattava muutoksessa siten, että niitä ei viedä kauaksi asiakkaista ja siellä
on nykyistä enemmän vakituisia työntekijöitä.
Neuvolapalvelujen keskittäminen kylistä ja taajamista isommille paikkakunnille hankaloittaa monen perheen mahdollisuuksia käyttää palvelua. Kaikilla kun ei välttämättä ole omaa autoa käytössä ja julkisen liikenteen yhteydet voivat olla puutteelliset, jolloin matkustaminen voi nostaa kynnystä mennä neuvolaan.
Muutos aiempaan päätöksentekomalliin on suuri, on tärkeää saada alueen asukkaat vaikuttamaan ja ottamaan kantaa. Näin rakennamme huomisen hyvinvointia yhdessä. Haluan itse varmistaa, että myös omassa kotikunnassani Liedossa säilyy sote- tai terveysasema ja palvelupiste myös Tarvasjoella. Toisaalta liikkuvilla palveluilla voimme viedä palveluja myös sinne, missä niitä ei nykyisin ole. Paloasemien verkko tulee pitää nykyisellään.Uudella hyvinvointialueella on paljon vaikuttamisen mahdollisuuksia, kunhan uudistukset tehdään huolella alueen asukkaita ja henkilöstöä kuunnellen.