Hyvinvointia huomennakin

Terveys ja sosiaalinen hyvinvointi ovat meille kaikille elintärkeitä asioita. Jokaisella meistä on jossain elämänvaiheessa vaikeaa, sairastumme tai saatamme tarvita apua vaikka mielen hyvinvoinnissa. Kun olemme raskaassa elämäntilanteessa, huomaamme kuinka tärkeää on saada apua ja ennenkaikkea kuinka tärkeää on ennaltaehkäistä ongelmien kasautumista.

Suomalaisen hyvinvointivaltion lupaukseen kuuluu se, että ihmiset saavat inhimillistä ja vaikuttavaa terveydenhuoltoa elämäntilanteestaan ja asuinpaikastaan riippumatta. Vahva ja toimiva sosiaali- ja terveysjärjestelmä sekä hyvinvoivat terveydenhuollon ammattilaiset ovat potilaiden ja koko yhteiskuntamme etu. Varmistaaksemme, että sosiaali- ja terveyspalvelut pystyvät vastaamaan tulevaisuuden muuttuviin palvelutarpeisiin erityisesti ikäihmisten määrän lisääntyessä, on välttämätöntä löytää nyt yhdessä ratkaisuja ja tehdä kestäviä päätöksiä.

Henkilöstön työskentelyolosuhteita terveydenhuollossa on parannettava niin, että sote-alan pito- ja vetovoima paranee. Tarvitsemme valtakunnallisesti yhtenäisiä ja sujuvampia hoitoprosesseja ja palvelupolkuja, uudenlaista työn organisointia, parempaa palkkausta, työolosuhteiden parantamista, sekä painopisteen siirtämistä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon, jota soteuudistuksellakin tavoitellaan. Vain asettamalla yhteisiä tavoitteita ja tekemällä yhteistyötä on mahdollisuus saavuttaa tarvittavia ratkaisuja.

Kaikkien yhteisenä tahtotilana on varmistaa korkeatasoinen, laadukas, potilasturvallinen ja inhimillinen hoito myös tulevaisuudessa - hoito, jota jokainen meistä uskoo ja toivoo saavansa vakavan sairauden kohdatessa. Tähän tarvitsemme hyvinvointialueen rahoituksen turvaamista.

Tarvittavan rahoitustason määrittely on yksi hyvinvointialueiden haastavimmista kysymyksistä. Valtion tulee seurata tarkasti hyvinvointialueiden rahoitusta ja riittävyyttä, tarvittaessa rahoitusta on lisättävä.