Ollaanko vihdoin sote-henkilöstön työoloihin, pysyvyyteen ja palkkatasoon valmiita panostamaan.

Kevään aluevaaleissa on kyse paremmista sote-palveluista. Sote-uudistus näyttäytyy helposti hallinnollisena asiana, mutta sen ainoa tavoite on meidän kaikkien sote-palveluiden parantaminen. Palveluiden on oltava jokaisen saatavilla ja ne pitää tuottaa laadukkaasti ja kustannustehokkaasti.

Me suomalaiset pidämme maatamme hyvinvointivaltiona, mutta tosiasiassa me käytämme sote-menoihin vähemmän rahaa kuin esimerkiksi Pohjoismaat. Sote-menomme ovat kuntaliiton mukaan noin 4000 euroa/asukas (2019), kun esimerkiksi Tanskassa käyttömenot olivat 20 prosenttia suuremmat. Uusien käynnistyvien hyvinvointialueiden suunnitelma linjauksissa puhutaan paljon säästöistä ja niitäkin varmasti pitkällä tähtäimelle saavutetaan, jos oikein suuntaamme palvelut. Kuitenkin nyt alkuun säästöt tuntuvat utopialle, erityisesti terveydenhuolto kehittyy huimaa vauhtia ja kustannukset digitalisaation, uusien lääkkeiden ja kalliimpien hoitojen vuoksi lisääntyvät.

Totuus on, että väestömme ikääntyy ja palveluntarpeenpiiriin tulee jatkuvasti lisää ihmisiä, jotka tarvitsevat yhä enemmän hoivaa ja huolenpitoa. koko ajan uudenlaisia kalliimpia hoitoja ja lääkkeita otetaan käyttöön, jotka kasvattavat mysö terveydenhuollon menoja. Vaikka lisäämme digitaalisaatiota, emme voi korvata täysin ihmistä ja hoitaa potilaita etäyhteyksin. Niin, kuka sitten ammattitaidolla pitäisi huolta, auttaisi ja kannattelisi meitä silloin kun syntyy esimerkiksi ennenaikainen vastasyntynyt tai kun keho ikääntyy tai sairastuu vakavasti? Tarvitsemme hoitohenkilökuntaa edelleen kasvokkain tapahtuvaan hoitoon, synnytysten hoito kun ei teknologian kehittymisestä huolimatta etänä ole mahdollista.

Vaalityön aluevaalien suhteen ollessa nyt vilkkaimmillaan, etusijalla on ehdokkaiden lupauksissa ovat olleet hoitajapulan lopettaminen, palkkojen korotukset sekä sote-palveluiden laatu ja niiden saanti. Hyviä nostoja, mutta ovatko ne realistisia? Kuinka moni ehdokkaista todella tietää mitä hoitajan työarki on nykyisin? Joustot ja tehostaminen ovat arkipäivää lähes kaikkialla, koko ajan vaaditaan yhä nopeampia läpimenoaikoja vuodeosastoilla ja polikliinisten hoitojen lisäämistä ja kotiinvietävien palveluiden tehostamista.

Omassa työssäni kätilönä välillä työpäivä on pitkälti tulipalojen sammuttelua, jolloin läsnäoloon ja kohtaamisiin ei ole riittävästi aikaa niin, että ihminen olisi hoidon keskiössä yksilöllisine tarpeineen. Kuitenkin työllä, jota me kätilöt teemme, on suuri merkitys perheille ja heidän hyvinvoinnilleen. Tämä nykysuunta surettaa minua kätilönä suunnattomasti. Uuden perheenjäsenen syntymässä ja ensipäivinä vauvan kanssa jokainen perhe uuden edessä ja ansaitsee kaiken tarvitsemansa tuen vanhemmuuden ensihetkillä.

Itse hoitoalalla työskennellessä, olen saanut lähes 20 vuoden ajan kuulla katteettomia lupauksia alan arvostamisesta ja palkkojen nostosta, joka kuitenkin on aina jäänyt lopulta unholaan päättäjien taholta. On totta, että palkoista sopiminen kuuluu pitkälti työmarkkinapöytään. Kuitenkin on aika herätä horroksesta siihen todellisuuteen, jos osaavat soten alan ammattilaiset vaihtavat alaa, niin kuka meitä hoitaa tulevaisuudessa. Tekoälyrobottiko? Vaikka digitalisaatio valtaa alaa ja sen avulla voimme saavuttaa joillakin osa-alueilla säästöjä on tosiasia, että on edelleen niitä osa-alueita joita robotti tai digitalisaatio eivät voi kokonaan hoitaa, vaan tarvitaan ihmistä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöpula on jo nykypäivän todellisuutta, osaavista ammattilaisista kilpaillaan nyt. Tähän vaikuttaa monta eri asiaa, mutta isoin on työnarvostus eli palkka, työolot sekä sijaisuuksien pitkät ketjuttamiset. Osaavat ammattilaiset vaihtavat alaa uupuessaan ja nuoret eivät hakeudu alalle työolojen ja huonon palkkauksen vuoksi, ovet ainakin erikoissairaanhoidossa käyvät välillä kuin sahan saluunassa. Vallalla tuntuu välillä olevan harhakäsitys, että uusia ammattilaisia on tulossa tilalle. On totta, että talouden reunaehdot vaikuttavat voimakkaasti näihin olosuhteisiin, mutta surullisinta on, ettei näistä ongelmista saa puhua ääneen.

Sijaisten vuosikausia kestäneet ketjuttamiset ovat myös yksi asia mikä luo työntekijöille kuvaa, ettei työpanosta arvosteta. Kuinka kauan työntekijää voidaan käyttää eri vakinaisten työntekijöiden poissaolojen sijaisena. Korkein oikeus on hiljattain antanut tähän muutaman ratkaisun, jonka mukaan määräaikaisuuksia ketjutettaessa on työvoiman tarvetta tarkasteltava kokonaisuudessaan. Jokaiselle määräaikaiselle sopimukselle, olivatpa ne peräkkäisiä tai eivät, tulee olla perusteltu syy. Jos perusteltua syytä ei ole, sitä pidetään toistaiseksi voimassa olevana ja työsuhteen tulee jatkua. Nyt on vihdoin aika saada sote alalla työsuhteet lain vaatimalle tasolle.

Tulevilla hyvinvointialueiden perustamisella tavoitellaan myös säästöjä, mutta nyt ei voida enää säästää sote henkilöstön palkoissa. Palkkojen yhteensovittaminen eli palkkaharmonisointi tuo noin 125 miljoonan euron vuosittaisen kustannuksen Varsinais- Suomen hyvinvointialueelle. Tulevalle  hyvinvointialueelle siirtyy paljon muutakin henkilöstöä, jotka ovat yhtälailla palkkakuopassa eikä heitä voi myöskään asiassa ohittaa. Jokainen ammattilainen täydentää toisen työtä, laitoshuollosta ruokahuoltoon. Todellisuutta on kuitenkin myös se, että tuntuvalla korotuksella voisimme saada lisätyövoimaa ja pula sote-henkilöstöstä vähentyisi tuntuvasti.

Mitä, jos lupaukset täyttyvät ja me hoitajat sekä sote-alan työntekijät saamme oikeasti tuntuvan palkankorotuksen työehtosopimuksissa sovitun lisäksi?

Tammikuun aluevaaleissa äänestetään siitä, ollaanko sote-henkilöstön työoloihin, pysyvyyteen ja työturvallisuuteen ja palkkatasoon vihdoin valmiita panostamaan. Meillä ei ole varaa menettää kentältä enää yhtään ammattilaista. Kenenkään ei tulisi joutua uupumaan työssään, yhteiskunnan tulisi työoloihin ja palkkaukseen huomiota kiinnittämällä osoittaa, että sitä sote- alan osaamista ja työpanosta oikeasti arvostetaan. Nämä vaalit ovat jokaiselle ihmiselle tärkeät, koska näissä valitaan valtuutetut, jotka päättävät, missä ja miten sote-palveluja annetaan. Meistä jokainen on näiden piirissä tavalla tai toisella ja siksi äänestäminen on todella tärkeää.